"Orgasmi olisi tuonpuoleisuuden tunne… kun mielihyvä on voimakasta ja vartalo kiemurtelee tuon ihanan tuntemuksen mukaisesti. Itsensä tuolle puolen ylettymisen kokemus voi tuntua samalta kuin hetki henkistä autuutta.” – Thomas Moore
Naisen nautinto on kulkenut pitkän ja mutkikkaan matkan historiassa – aina synnilliseksi leimatusta ilmiöstä tieteen kohteeksi ja lopulta yksilölliseksi oikeudeksi. Seksuaalisuudesta nauttiminen on ollut monilla aikakausilla tabu, ja erityisesti naisen halu on herättänyt pelkoa, torjuntaa ja väärinymmärrystä. Vielä 1800-luvulla naisen seksuaalinen halukkuus saatettiin diagnosoida hysteriaksi – "sairaudeksi", jota hoidettiin vesisuihkuilla ja varhaisilla hieromasauvoilla, sillä uskottiin orgasmin tuovan helpotuksen.
Psykoanalyysin isä Sigmund Freud pahensi tilannetta entisestään väittäessään, että vain emätinyhdyntä johtaa aitoon orgasmiin – ja että klitoriksen kautta koettu nautinto oli lapsellista ja kehittymätöntä. Onneksi tieteellinen tutkimus korjasi tämän harhakäsityksen. Seksologian pioneerit Alfred Kinsey sekä Masters ja Johnson osoittivat, että klitoris on avainasemassa naisen orgasmin kannalta – aivan kuten moni nainen on itse aina tiennytkin.
Tässä oppaassa sukellamme naisen orgasmien monimuotoiseen maailmaan: anatomiaan, myytteihin, tekniikoihin ja ennen kaikkea nautinnon mahdollisuuksiin.
Toisin kuin miehen orgasmi, joka liittyy suoraan lisääntymiseen, naisen orgasmin tarkoitus ei ole täysin selvillä.
On esitetty useita teorioita naisen orgasmista:
Naisen orgasmi vaikuttaa laajasti hyvinvointiin:
Orgasmi on kokemuksellinen ja fyysinen reaktio, joka tapahtuu sekä aivoissa että kehossa.
Ennen orgasmia:
Orgasmivaiheessa:
Orgasmin jälkeen keho rentoutuu, ja mielihyvähormonit leviävät elimistöön.
Orgasmin saaminen ei aina tapahdu itsestään. Se vaatii halua, kiihottumista ja psyykkistä sekä fyysistä rentoutumista. Orgasmi voidaan saavuttaa:
Tutkimukset osoittavat, että aktiivinen seksielämä ja säännölliset orgasmit voivat vaikuttaa ulkonäköön ja hyvinvointiin. David Weeksin tutkimus Edinburgin yliopistossa paljasti, että aktiivisesti seksiä harrastavat ihmiset näyttivät nuorekkaammilta.
Orgasmit lisäävät:
Orgasmi ei ole pelkästään fyysinen tapahtuma, vaan myös psykologinen ja emotionaalinen kokemus.
Se voi:
Miehen orgasmi liittyy suoraan siemensyöksyyn ja hedelmöitykseen, kun taas naisen orgasmi ei ole biologisesti välttämätön lisääntymisen kannalta. On kuitenkin esitetty, että se voi helpottaa siittiöiden kulkeutumista kohti kohtua ja lisätä kumppaneiden välistä kiintymystä, mikä tukee parisuhteen pysyvyyttä.
Orgasmin aikana emätin ja kohdun runko supistelevat rytmikkäästi, ja verenkierto, hengitys sekä sydämen syke kiihtyvät. Samalla keho vapauttaa oksitosiinia ja endorfiineja, jotka tuottavat syvää rentoutumisen ja mielihyvän tunnetta.
Teorioiden mukaan naisen orgasmi voi auttaa siittiöitä etenemään emättimestä kohtuun, vahvistaa kumppaneiden välistä sidettä oksitosiinin vaikutuksesta ja toimia eräänlaisena "valintamekanismina" geneettisesti sopivan kumppanin tunnistamisessa. Lisäksi se voi palkita ja ylläpitää seksuaalista halua parisuhteessa.
Orgasmin oppimista tukevat oman kehon tutkiminen, itsetyydytys ja mielikuvien hyödyntäminen sekä avoin kommunikointi kumppanin kanssa. Myös vibraattorit, klitoriskiihottimet ja rentoutuminen voivat helpottaa orgasmin saavuttamista ja syventää nautintoa.
Säännölliset orgasmit lisäävät mielihyvähormonien tuotantoa, parantavat verenkiertoa ja voivat lisätä ihon kimmoisuutta sekä elinvoimaisuutta. Ne vähentävät stressiä, kohottavat mielialaa ja voivat saada ihon ja olemuksen näyttämään nuorekkaammalta, kuten tutkimukset ovat osoittaneet.
Naisen orgasmi on monimutkainen, mutta tärkeä osa seksuaalista hyvinvointia. Se ei ole pelkästään fyysinen tapahtuma, vaan kokonaisvaltainen kokemus, joka liittyy mielihyvään, läheisyyteen ja hyvinvointiin. Jokaisella naisella on oikeus oppia tuntemaan oma kehonsa ja nauttia seksuaalisuudestaan omalla tavallaan.
Lähteet:
Apter, D., Väisälä, L. & Kaimola, K. (toim.) 2006. Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim.
Heusala, K. 2001. Naisen seksuaalisuus. 4. uud. p. Helsinki: Like.
Virtanen, J. 2001. Kliininen Seksologia. Helsinki: WSOY.